Arvatkaa mitä! Me muutetaan!

Nimittäin plogia. Tai itse asiassa me ollaan jo tässä pikku hiljaa viety tavaroitamme uuteen paikkaan, ja tultiin nyt tänne tekeen semmonen virallinen muuttoilmoitus.

Meillä on täällä Vuodatuksessa niin paljon kuvia ja juttuja, että täällä on jo vähän ahdasta, ja siks me päätettiin hankkia uusi temmellyskenttä. Samalla me vaihdetaan myös plogin nimeä*, koska ollaan oltu vanhalla nimellä jo pitkään, ja kaikki varmaan tietää, että meidän kuningattarien täytyy saada välillä uudistua. Se tekee sielulle hyvää ja vahvistaa keuhkoja! Tai jotain sinne päin nyt kuiteskin... ;)

Vanhat jutut jää kaikki tänne, jos joku haluaa niitä selailla.  =)

Ja mikä parasta - kun klikkaatte itsenne meidän uuteen osoitteeseen, niin siellä teille esitetään Super Hyper Ällistyttävä, Käsittämättömän Hauska, Liikuttava ja ennen kaikkea Jännittävä JOULUSPEKTAAKKELI !!!

Kannattaa siis lennähtää mahdollisimman nopeasti MEIDÄN UUTEEN BLOGIIN!

Kissanviikset kiittää ja kuittaa. :)

* Niin, ja äiskä on sitten tietty se Pikkis. Niin kuin jotkut teistä jo tiesikin. ;)

Täällä Kolmen Kissan Valtakunnassa on unelias tunnelma. Äiskä ja iskä on ihan uuvuksissa, ne on nimittäin tehny kaikenlaisia jouluvalmisteluja niinkun korttien kirjottamista ja lahjashoppailua ja muuta. Eikä ne edes jaksais tulla täällä plogissa käymään, mutta mä pakotin äiskän näyttämällä sille vihjailevasti etujalan kynttä, hähä! :D Mun oli nimittäin ihan pakko tulla kertoon teille, kun iskä oli niin ihku että se toi meille mökiltä ihan oikeen pikkujoulukuusen! Se on ollu tossa olkkarissa nyt viikon verran, ja täytyy sanoa, että on kyllä hauskaa leikkiä sillä! Oon pyydystänyt ja piilottanut jo ainaskin kymmenen koristepalloa, ja haasteellisuus kasvaa kun ne loput on jo aika ylhäällä kuusen oksilla.

Tässä on pari kuvaa siitä, kun mä leikin mun kuusella:

Tässä mä oon saanut sen kunnolla tassuihini!

Tässä mä maastoudun ja mietin, miltä puolelta seuraavaksi kannattaa yrittää kiivetä.

Tässä mä oon saanut yhden niistä palloista. Pohdiskelen just, mihin piilottaisin sen ettei äiskä tai iskä laita sitä takasin kuuseen.

Joulumiukuja! Pukin tuloon on enää kaksi viikkoa! :)

Terveisin Veera

PS. Mekin osallistutaan

LOKILIKAT -keimeihin sitten ens vuoden puolella! :)

Tärkeintä on tietty, että se punapukuinen setä tulee ja jakaa paketteja. Huraa! Meille se ei ikinä tuu sillä tavalla että onnistuttais näkeen sitä, joten me ripustetaan noi Tiia-tädin neulomat hienot joulusukat tohon ylälaitaan jo tällä tavalla hyvissä ajoin, ettei vaan missata yhtään lahjaa! :)

HAUSKAA JOULUN ODOTUKSEN AIKAA KAIKILLE!

Terveisin Kuningatar Mimosa ja Kolmen Kissan Valtakunnan väki

Meillä täällä Valtakunnassa on läpikäyty Suuria Muutoksia koskien meidän ruokailua ja sitä, mitä me syödään. Aluksi me oltiin kaikki ihan ihmeissämme. Siis, että ruoka-ajat! Siis ihan erikseen, sillä tavalla, että me ei saadakaan enää syödä iteksemme sillon kun tykätään, vaan että aamulla, päivällä ja illalla saadaan ruokaa, ja muun ajan meidän raksut on kaapissa lukon takana. Täytyy sanoa, että meistä tämä uusi käytäntö oli varsinkin alussa hyvin oudoksuttava!

Ihan ekaks pitäis varmaan selittää, miksi näihin muutoksiin on ollut pakko ryhtyä. Mun krooninen pisutteluongelmani on nimittäin muuttunut munuaisten vajaatoiminnaksi. Mutta ei hätää - ainakin tässä vaiheessa näyttää siltä, että tilanne helpottuu pelkän ruokavalion avulla! :) Mun täytyy vaan tästedes syödä semmoista ruokaa, joka auttaa siihen vaivaan, enkä mä saa saada liikaa proteesi... pretuii... proteiinia. Viivi ja Mimosa sen sijaan saavat syödä ihan tavallista ruokaa, ja tästä johtuen me ei enää voida syödä yhdessä kaikkea mitä tarjolla on.

Asiaan oli siis löydettävä uusi ratkaisu, ja niinpä arvoisa hoviväkemme lanseerasi tämän "ruoka-ajat"-konseptin. Elikkä. Koska äiskä ja iskä oli ounastelleet että me saatettais protestoida tällaista mielivaltaa vastaan, niin ne alotti tän homman vähän niinkun pehmeellä laskulla - erilaisten pussi- ja paté-tyyppisten ruokien tarjoilulla. Raksujen osuutta kasvatettiin sitten pikku hiljaa. Äiskä teki liitutaululle taulukon niistä ruuista, joista kukin meistä tykkää tai ei tykkää, ja sitten vain kokeiltiin. Mun ruokiin on vähemmän vaihtoehtoja, joten äiskä huokas helpotuksesta kun mulle näyttää kelpaavan vanha kunnon "Royal C": eläinlääkärin kaupasta ostetut raksut ja pussiruoka. No tietty se "Royal" kelpaa, kerta mähän oon kuningatar! Siihen on sitten ollut vähän vaikeempi sopeutua että noi muut saa ihan erilaisia ruokia. Monesti siinä käykin niin, että mä yritän Viivin kupille ja Viivi mun. Ei me oikein vieläkään kässätä, miks ei me muka saatais syödä sitä ruokaa mitä halutaan. Mutta kyllä me pärjätään, noi ruoka-ajat on sitten semmosia, että äiskä tai iskä vahtii vieressä kun me syödään, ja ohjaa meidät aina oikeille kipoille jos me "harhaudutaan". ;)

Varjopuolena tässä touhussa on se, että kun noi ruokailut vie palveluskunnan aikaa ja energiaa, niin kirjurin toimi kärsii, ja aikakirjojen päivitykset takkuaa. Mutta täällä me ollaan ja porskutetaan, ja kirjoitellaan taas sitten kun jaksetaan!

Vielä lopuksi sanottakoon, että mulla on paljon parempi olo kuin ennen. :) Ja Valtakunnassa on taas kaikki kohtuullisen hyvin!

Talvisin terkuin Kuningatar Veera

ps. Mimosasta vielä: se juo extra-annoksia maitoa kerätäkseen rasvakerrosta talven varalle. Siitä tietää, että pian on pakkasten aika!

Taloutemme ihmisjäsenet ovat sen sijaan kovin huolettomia sen suhteen, mitä suuhunsa pistävät. He syövät muun muassa jauhelihaa. Hyi olkoon! (Nojoo, kyllähän me tiedetään että esim. meidän hyvä kamu Hössö tykkää siitä kovastikin, eikä siinä mitään - jokaisella on omat herkkuruokansa.) Tässä on nyt kuitenkin maanantai-iltanne iloksi kuvasarja siitä, kun viime viikolla paheksuin jauhelihaa paistavaa äiskää. :)

Hmm. Haisee vähän härskiintyneelle.

Ynghhh.

Yhhy. En kestä katsella tuollaista. Poistun.

Äiskä, mä olen niin pettynyt suhun. En halua edes nähdä sua vähään aikaan.

No okei, saat anteeks. Mutta älä enää ikinä tarjoo mulle tota ällötystä.

Vinkeää viikkoa! :)

Toivoo Viivi, the Queen of Contempt

Bediitta lähetti meille haasteen äiskälle eteenpäin annettavaksi. Se menee näin:

Tehtävänanto: Kerron mitä minulla on päälläni, kun saan tämän haasteen. Tämän jälkeen valitsen seuraavat viisi ihmistä, jotka haastan tekemään saman perästä. Heidän tulee myös kirjoittaa nämä säännöt merkintäänsä. Linkitän haastamani ihmiset tämän merkinnän loppuun ja käyn ilmoittamassa heidän kommenttilaatikkoihinsa haasteesta ja tästä merkinnästä.

Koska me kissat ei käytetä vaatteita, eikä meitä ne paljon kiinnosta, niin annetaan äiskän vastata. Kun kerta sillä niitä vaatteita riittää, vaikkei sillä kuulemma koskaan ookaan mitään sopivaa päällepantavaa. Niinku sillä muka ois jotain väliä mitä loimia ihmispalvelijat käyttää...

Äiskän vastaus:

Päälläni on tummansiniset farkut, poolokaulusvillapaita, jossa on vihreällä pohjalla punaisia ja sinisiä skottiruutuja, vihreät sukat ja silmälasit. Lisäksi viluisia polviani peittää punavalkokukallinen viltti. Nyt on sunnuntai - tavallisestihan näyttäisin tietysti tältä:

Haastamme Reetin Äiskän, MunIhmisen, Zepan, Leevin Mamin ja Pojun ja Tiikerin Mamin. Ei oo pakko vastata jos löhöily on kesken... ;D

Te ootte ihan parhaita! (Röyh...!) :d

Terveisin Viivi ja Veera, massut täynnä ja Valtakunnassa kaikki hyvin

KISSOJEN ROTESTILAULU IHMISTEN YLIVALTAA VASTAAN

Se se vaan on sillä lailla
että tässäki valtakunnassa sitä on paljon mälsää
ei sitä tartte edes paljon kavereilta kysellä
kun vaan viittii vähänkin tsiikata ympärilleen
kaiken maailman ihmisetkin ne luulee olevansa vaikka mitä
mut ei ne oo ku hemmetin moisia kömpelyksiä vaan
on sitä ollu ennenkski erimielisyyksiä ulkoilusta tässä linnassa
mut olispa täs kynnellä töitä
ja hyvä olis saada kissoillekin herkkuja
ittestänne ei oo niin väliä juu

tässä valtakunnassa on niin huonot tarjoilut
että kinkunpuute on aina vieraanamme
mut eipä oo onneks jano päässy vielä yllättämään
on sitä tässä yks ja toinenki sentäs jotakin kyttäilly
voi olla että vielä käydään naapurin pihassakin
ettei sitä nyt tartte ihan silmille tulla hyppimään

(Simo Salminen: Rotestilaulu)

NII !

Pahaenteisin terveisin El Malvado Allfatah

Ps. Äiskällä on taas joku hillitön sisustusinnostus, ja kun ei se pääse tapeteeraan oikeesti niin se vaihtelee täällä plokissa näitä meidän tapetteja. Tää on taas siltä samalta kivalta Sare-tädiltä. :) Tää on nätti meidän mielestä - me tytöt tykätään vaaleenpunasesta kun ollaan niin hempeitä tyyppejä... ;) Mutta jos ei sitä kinkkua ala kuulua, niin äiskä saa kyllä varoa itseään! Grr!

Meillä kaikilla on ihan erilaiset silmät, mutta äiskä on sitä mieltä että ne kaikki on tosi viehkoja. Äiskähän on tietty jäävi sanomaan mitään, mutta tässä on kuvia. Meidän mielestä silmissä on kuitenkin tärkeintä se, että me nähdään hyvin hämärässäkin, ja osataan arvioida etäisyys oikein, ettei pudota lattialle ennen pöydän reunaa, kuten Viiville on joskus ihan yllättäen päässyt käymään... Silloin taisi kuitenkin jäädä huomioimatta pikemminkin ilmanvastus, kuin että silmät olisivat temppuilleet. :D

Tässä on ensin mun omat silmät, joissa on se hassu (ja äiskän mielestä maaginen) ominaisuus, että ne on ihan kirjavat... Pimeässä ne näyttää vihreiltä, joka on mun mielestä ihan sopiva väri yöliikenteeseen.

Seuraavana Viivi söpöilee kellertävien säihkysilmiensä kanssa... Sen mielestä ne sopii hyvin sen turkkiin, sävy sävyyn. Beige. Tsihih!

Ja sitten vielä Mimosan silmät, joita tarvitaan tässä perheessä eniten linnan tilusten valvontaan ja metsästykseen. Mimosalla on kanssa melko keltaiset tuijottimet, ja kuonon väritys korostaa paheksuvaa katsetta tehokkaasti. Tästä kuvasta nähdään että Mimosa on vähän käreenä äiskälle - olisko joutunut heti herättyään kuvauskohteeksi... :D

Räpsyn räpsyn ja kehräyksiä kaikille! ;)

Terveisin Veera Tarkkasilmä

Eilen Mimosa meinas lähteä salamaa... sulamutka... salamatkustajaksi yhteen pakettiautoon, joka kävi meidän pihassa, mutta päätti kuitenkin lopulta jäädä kotiin. :D Me Veeran kanssa ei päästy kun ihan sekunniks ulos ja sekin meni pieleen, kun Veera pelästy jotain ja haluskin sisään. Ääh. Mutta kauheesti me ollaan sylitelty äiskän kanssa, että ihan kivaa on ollu kuitenkin. Huomenna äiskä ja iskä kuulemma lähtee johonkin hivupoistoon tai mikä huvipuisto se nyt oli, siellä on kuulemma melua ja paljon ihmisiä joten en tajua miten siellä muka vois olla hauskaa. Mä ainaskin aion nukkua koko huomisen. Hooh... zzzzzz....

Terkuin Viivi the mestarilöhöilijä :)